Tiistaina on uusi lääkäriaika, tällä kertaa neuvolan kautta. Katsoo lääkityksen muutetaanko ja tarvittaessa sairaslomaa. On olo vähän helpottanut, mutta tosiaan vähän. Ei enää okseta, mutta etoo ja väsyttää. Varsinkin väsyttää.

Aurinko paistaa, mutta selvästi vaihtunut syksyksi tuo ilma. Tuoksuu jo syksylle, lehdet tippuvat puista. Alkaa illat viilenemäänj ja yöllä on jo pimeää.

Siirryttiin sitten jo mammahousuin, ei tahdo omista farkuista mennä nappi kiinni enää/kiristää. :) Alkaahan tuo jo ulospäin näkyä, ei kovin selkeästi, mutta kuitenkin. Itse jaksan "ihailla" masua päivittäin ja silitellä, hassua. :)

Tässä vaan pelottaa, ettei mitään käy. Keskenmeno esimerkiksi. Tottakai se tuolla päässä jyskyttää, vaikka miten koettaa olla ajattelematta ja että kaikki menee hyvin. Pitää lääkärissä kysyä milloin on seuraava ultra, ihan vain, että tietäisi kaiken olevan hyvin.

Aika mennyt kotona aika hitaasti, tai no, sopivasti. Päikkäreitä, lepoa, kirjan lukua, masun silittelyä. 

Tänään ajattelin lähteä kävellen kaupunkiin, pyöräilessä käy niin alavatsaan, että koskeepi. Saapi isäntä napata mukaansa siitä! :)

Muksunhuoneeseen isäntä eilen laittoi jo kittiä pieniin kohtiin, kyllä se siitä.

Kohta vaihtuu jo syyskuuhun. Nopeaan tuo aika hurahtaa ohitse! Syys, loka, marras, joulu, tammi ja helmi. :) <3

Nyt jos sitä lähtisi tuonne aurinkoon talsimaan ja ihmettelemään. :)

Aurinkoisia kelejä ! :)